keskiviikko 9. elokuuta 2017

Tankovoimistelua Amalfin tyyliin

Bussilla köröttely Amalfin rannikolla oli aika hurjaa puuhaa.
Kapeat tiet luikertelivat pitkin vuoren rinteitä.
Parempi on olla kurkkimatta akkunasta ulos.
Voi alkaa pian huimaamaan sieltä näkyvä pudotus.
 
Kadut olivat niin kapeita, että ohitukset olivat hankalia.
Siellä täällä oli liikenteenohjaajia radiopuhelimineen
pysäyttelemässä liikennettä.
Yhden kerran signoraa kuljettava bussi seisoi peräti 10 minuuttia kohdassa,
jossa ohittaminen onnistuisi.
Vastaan oli jossain kaukana tulossa toinen bussi.
 
Joka paikkaan näitä ohjaajia ei riittänyt.
Ajoittain bussit peruuttelivat taaksepäin,
jotta ohitukset onnistuivat.
Matkan kestosta ei ollut mitään takeita.
 
Bussit olivat täynnä.
Useinkaan ei ollut tilaa istua.
Aina ei ollut tilaa edes seisoa.
Kunhan nyt jonkun tangossa pystyi kiinni roikkumaan.
Ihmisiä on pakkaanut bussin käytävälle kuka mitenkin päin.
Miten vaan vei vähiten tilaa.
Siinä oli kuulkaa pylly vasten pyllyä pum pum -fiilistä
kun satunnaisen matkailijan pehva siellä helteisessä
 ilman ilmastointia olevassa bussin tärinässä kiinni kiehnäsi.
 
Hankalinta oli eräällä naisella.
Hän pääsi juuri nousemaan bussiin,
mutta juuttui aivan kuskin viereen.
Roikkui osittain katossa oleessa putkessa.
Pehva pitkällä.
Oli pakko harrastaa vähän voimistelua,
jotta kuskille jäi tilaa pyörittää rattia.
Nainen kyllä yritti epätoivoisesta huudella,
että tiivistäkää,
kuski ei voi ajaa.
Vaan mihkäs sitä siinä tiivisti,
kun immeisiä oli kolmessa rivissä koko käytävän edestä.
Tältä reissulta mielitietty ja signora palasivat suosiolla paatilla.
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi !